Sähköverkkojen toimitusvarmuudessa ennätysvuosi

Vuonna 2024 Turku Energia Sähköverkkojen (TESV) alueella sähkökatkon keskimääräinen pituus oli ennätyksellisen lyhyt. Käyttöpäällikkö Juho Uurasjärven mukaan tulos kertoo paitsi suotuisista sääolosuhteista myös onnistuneista verkon parannuksista ja automaation lisäämisestä.

Sähköverkkojen toimitusvarmuutta kuvataan tavallisesti sähkökatkon keskimääräisellä pituudella. Viime vuonna se oli Turku Energia Sähköverkoilla 6 minuuttia ja 33 sekuntia. Edellinen ennätystulos oli vuodelta 2022, 7 minuuttia ja 26 sekuntia. 

– Kyseinen tunnusluku on meille tärkeä mittari, sillä se kertoo sähkön toimitusvarmuuden kokonaiskuvasta. Yksittäiselle asiakkaalle se ei ole kuitenkaan kovin kuvaava numero, sillä todellisuudessa yksittäinen sähkökatko kestää yleensä hieman kauemmin. Toisaalta noin kolme neljäsosaa asiakkaistamme ei ollut sekuntiakaan ilman sähköä, avaa TESV:n käyttöpäällikkö Juho Uurasjärvi.

Sähkökatkoista noin 46 prosenttia oli ennalta suunniteltuja keskeytyksiä. Ajallisesti niiden osuus kaikista keskeytyksistä oli kuitenkin vain 14 prosenttia.

– Kun sähköt katkaistaan huoltotöiden tai verkonrakennustöiden vuoksi, katko on tavallisesti lyhytaikainen ja koskee mahdollisimman pientä asiakasmäärää. Vaikka ennalta suunniteltujen keskeytysten osuus on määrällisesti melko suuri, niiden aiheuttama haitta jää pieneksi hyvän ennakkovalmistelun ja suunnitelmallisuuden ansiosta, Uurasjärvi sanoo.

Trendi kertoo totuuden

Viime vuonna keskeytysajasta yli puolet johtui maakaapelihäiriöistä. Uurasjärven mukaan se selittyy korkealla maakaapelointiasteella TESV:n alueella: ilmajohdot ovat herkempiä häiriöille, mutta niiden osuus TESV:n verkosta on nykyään melko pieni. TESV:n sähkökaapeleista yli 70 prosenttia kulkee nykyään maan alla.

– Jos taas puhutaan vikojen lukumäärästä, niin lähes puolet niistä oli edelleen ilmajohdoissa. Kuitenkin ilmajohtoalueilla asukastiheys on reilusti pienempi kuin maakaapelointialueilla. Toisin sanoen kaapelivika kaupunkialueella katkaisee sähköt useammalta asiakkaalta kuin ilmajohtovika esimerkiksi saaristossa, Uurasjärvi selventää.

Ilmajohdossa ilmenevän vian syynä on tyypillisesti sää, käytännössä myrskyn ilmajohdon päälle kaatama puu. Joskus vian aiheuttajaksi paljastuu ilmajohtoihin päätynyt eläin.

– Viime vuosi oli säiden puolesta kohtuullisen rauhallinen marraskuun Lyly-myrskyä lukuun ottamatta, ja Turun seutua pahemmin se iski hieman pohjoisemmille rannikkoalueille. Myös tämä selittää ennätyksellisen hyviä tuloksia viime vuodelta, Uurasjärvi kertoo.

Valtakunnallisestikin tarkastellen TESV:n keskimääräinen keskeytysaika on todella hyvä. Uurasjärvi kuitenkin muistuttaa, että kaupunkialueiden ja harvempaan asuttujen seutujen tunnuslukuja ei ole kovin mielekästä vertailla.

– On loogista, että kaupunkien sähköverkoissa keskeytysajat ovat paremmalla tasolla kuin maaseudun sähköverkoissa, joissa kaapelit ovat edelleen usein ilmajohtoja ja verkko saattaa olla tuhansia kilometrejä pidempi kuin kaupungissa. Eri alueet myös kärsivät myrskyistä toisia enemmän, mikä näkyy keskeytysajoissa.

– Kannattaa myös tiedostaa, että kun yksittäisiä vuosia vertaillaan keskenään, erot voivat olla isojakin. Paras käsitys sähköverkon toimitusvarmuudesta saadaan, kun seurataan pitkän aikavälin trendiä.

Teoriassa jopa sata vuotta

Maan alla kulkeva sähköjohto on vähemmän altis ulkoisen tekijän aiheuttamalle häiriölle. Syyllinen siinä ilmenevään vikaan löytyy useimmiten kahden vaihtoehdon väliltä.

– Yksi melko yleinen syy on varomaton maankaivuu, jolloin kaivinkoneella osutaan maakaapeliin. Toinen todennäköinen syy on se, että kaapeli vikaantuu omia aikojaan. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että jokin komponentti tulee elinkaarensa päähän tai se on aikoinaan asennusvaiheessa vaurioitunut, mutta vika ilmenee vasta vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin. Useimmiten vika paikantuu kaapelin liitoskohtaan, Uurasjärvi sanoo.

Kuinka kauan kaapeli sitten pärjää maan alla?

– Hyvissä olosuhteissa kaapeli voi pysyä toimintakunnossa jopa yli sata vuotta, mutta käytännössä vaihto tulee eteen useimmiten muista syistä kuin vikaantumisen takia. Esimerkiksi keskijänniteverkon jännitetason nostaminen edellyttää vanhempien, matalammalle jännitteelle tarkoitettujen kaapelien uusimista tai sitten vanhojen kaapeleiden kapasiteetti ei riitä nykyisille tehoille.

Uurasjärvi arvioi, että vanhimmat Turku Energia Sähköverkkojen keskijännitemaakaapelit ovat 1950-luvulta ja pienjännitekaapelit 1920-luvulta.

Teknologia tehostaa vianpaikannusta

Uurasjärven mukaan tärkeimpiä keinoja parantaa toimitusvarmuutta ovat maakaapeloinnin ohella ilmajohtoverkkolinjojen tehokas raivaus sekä kaukokäytön ja verkostoautomaation lisääminen.

– Automaatiolla ei voi estää vian syntymistä, mutta se tarjoaa lisää työkaluja, joiden avulla vika voidaan nykyään paikantaa suhteellisen tarkasti käyttökeskuksesta käsin. Ja kun vian todennäköinen sijainti on tiedossa, voidaan kaukokäyttöisten kytkinlaitteiden ja erottimien avulla rajata vika-aluetta ja palauttaa sähköt ehjälle osalle verkosta. 

– Maakaapelointi puolestaan vähentää tehokkaasti vikojen määrää, mutta se on suhteellisen hidas keino. Siksi raivaukset, joilla raivataan ilmajohtoverkkojen johtoaukeaa ja läheistä metsää kasvillisuudesta, ovat edelleen nopea ja tehokas tapa parantaa toimitusvarmuutta. Mutta jos kova myrsky osuu kohdalle ja metsiä menee sileäksi, niin ilmajohtoverkkojen alueella sähkökatkoja tulee aina, Uurasjärvi toteaa.