Sähkömarkkinoiden kevään kehitys ja haasteet
Katsaus sähkön hintojen kehitykseen
Kylmän talven jälkeen sarastava kevät on näkynyt myös sähkömarkkinoilla. Merkittävä osa kotimaisesta ja pohjoismaisestakin sähköstä on tähän asti kulunut lämmitykseen. Sähkön kulutuksen vähentyminen lämpötilan noustessa on heijastunut laskevana hintatasona niin sähkön spot-markkinalla kuin tukkumarkkinoillakin: sähkön hinnat ovat olleet alkukevään laskusuunnassa.
Keväällä alkoivat myös ydinvoimalaitosten vuosihuollot, ja ensimmäisenä vuorossa oli Olkiluodon kolmosyksikön vuosihuolto. Sen seisokille oli varattu huomattavasti pidempi aika kuin muille kotimaisille ydinvoimalayksiköille, koska kyseessä on yksikön ensimmäinen vuosihuolto. Etukäteen suunniteltu aika ei kuitenkaan riittänyt, vaan huoltoseisakkia on jouduttu jatkamaan useita kertoja eteenpäin.
Tämän kotimaan suurimman sähköntuotantoyksikön keskeytyksen vaikutus sähkön hintaan on ollut kuitenkin pelättyä maltillisempi. Edes huollon venyminen yhtäaikaiseksi Olkiluodon kakkosyksikön kanssa ei ole nostattanut sähkön markkinahintatasoa, koska muuta sähköntuotantoa, kuten tuuli- ja vesivoimaa, on riittänyt hyvin.
Spot-hintakehitys
Suomen spot-hinnan kehitys vuorokausitasolla helmikuusta 2024 alkaen. Data: SKM Syspower, 29.4.2024
Kovien pakkasjaksojen jälkeinen lauhempi ja lämpimämpi sää sekä tuulivoimatuotannon reilu määrä on pitänyt spot-hintatoteuman maltillisena ja siten vauhdittanut hintojen laskutrendiä.
Tukkumarkkinoiden johdannaishintojen kehitys
Tukkumarkkinoiden johdannaishintakehitys Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL) kvartaalituotteille. Data: SKM Syspower, 29.4.2024
Sähkön hintojen laskutrendi päättyi huhtikuussa, kun Israel ja Iran iskivät toisiaan vastaan Lähi-Idässä. Iskut uhkasivat aiheuttaa häiriöitä erityisesti öljyn sekä nesteytetyn maakaasun (LNG) merirahtiliikenteeseen. Tämä nosti fossiilisten polttoaineiden hintoja, mikä taas nosti Keski-Euroopassa tuotettavan sähkön hintaa. Tämä kehitys heijastui markkinoilla myös meille Pohjolaan asti.
Tällä hetkellä sähkön tukkumarkkinan liikkeet ovat hieman rauhoittuneet. Hinnassa on nähty pientä laskusuuntausta, mitä Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Lapin sulamis- ja tulvakausi vielä vauhdittanee toukokuussa. Erityisesti spot-hinnassa tullaan todennäköisesti näkemään matalia hintoja, kun runsaan vesivoimatuotannon lisäksi myös aurinkovoiman tuotantomäärä kasvaa, kohdentuen puolen päivän molemmin puolin.
Sanastoa
Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.
Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.
€/MWh: Sähkön hintayksikkö, jolla tukkumarkkinalla käydään kauppaa. Kuluttajamyynnissä käytetään sen kerrannaisyksikköä snt/kWh (10 €/MWh on 1 snt/kWh).
Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin (koko Nord Pool -alueen keskiarvohinnan) välinen ero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia.
Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.