Maltilliset sähkön hinnat: Tuulen, sään ja markkinoiden vaikutus

Talvinen kuva sähkölinjoista
10.12.2024

Katsaus sähkön hintojen kehitykseen

Maltillisen hinnan jakso

Sähkön spot-hinta on lokakuun alun jälkeen pysynyt maltillisella tasolla. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että kova, paikoittain jopa myrskyinen tuuli on lisännyt sähkön tuotantoa merkittävästi. Toisaalta myös lämpötila on pysytellyt selvästi plussan puolella, mikä on hillinnyt sähkönkulutusta merkittävästi. Yhtälö on selkeä: kun tarjonta kasvaa ja kysyntä ei ajankohdan oletusarvosta poiketen nousekaan, pysyy myös sähkön spot-hinta maltillisena.

Korkeimmillaan sähkönhintataso on tarkoittanut keskiarvoisesti 10 - 15 sentin verollista vuorokausikeskihintaa. Kalliimmat päivät ovat pääsääntöisesti olleet tyynen sään päiviä, jolloin tuulivoimatuotannon määrä on laskenut merkittävästi alhaisemmalle tasolle. Tämän takia sähköjärjestelmässä muiden tuotantomuotojen hintavaikutus toteutuneeseen spot-hintaan on voimakkaampi. Marraskuun lopulla lämpötilat kääntyivät normaalia lämpimämmästä kohti kylmempää, mikä on näkynyt osin sähkön spot-hinnoissa.

Vuorokausitason arvonlisäverolliset spot-keskihinnat snt/kWh, 1.9.2024-4.12.2024. Data: SKM Syspower.

Syyskuun nousun jälkeen johdannaishinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä hintamuutoksia. Ne ovat pysytelleet samalla hintatasollaan sekä tulevan talven (Q1/2025) että tulevien vuosien hinnoissa (2025 ja 2026). Polttoainerintamalla hintataso on ollut noususuuntainen, erityisesti Keski-Euroopassa käytettävien fossiilisten polttoaineiden (maakaasu, kivihiili) sekä päästöoikeuksien osalta. Toistaiseksi tämä kehitys ei ole vaikuttanut Suomen hintoihin, jotka ovat pysyneet maltillisena Pohjoismaiden runsaiden vesisateiden ja lauhan sään takia.

Tulevan talven suojaustuote, josta voi käydä tällä hetkellä kauppaa sähkömarkkinalla, on lähimmän kvartaalin futuuri (tammi-maaliskuu).  Lähimmän tuotteen hinnat vaihtelevat aina voimakkaimmin, sillä siihen kohdistuu suurin kaupankäyntipaine. Alhaisimmillaan hinta kävi loka-marraskuun vaihteessa, jolloin maakaasun nouseva hintakehitys nosti hieman hintatasoa. Nousu jäi kuitenkin lyhyeksi ja hintakehitys on ollut sen jälkeen lievästi laskevaa.

Hintaliikkeiden muutokset ovat loppujen lopuksi maltillisia. Tämä johtuu siitä, että tuleva talvi on jo lähtökohtaisestikin hinnoiteltu kylmän talviskenaarion mukaisesti. Hintoihin on myös hinnoiteltu mukaan pakkasten ja laitosvikaantumisien riskilisä, joka on suurimmillaan kylminä talvikuukausina.

Lähikvartaali- ja vuosituotteiden hinnankehitystrendi 5 vrk juoksevana keskiarvona laskettuna. Data: SKM Syspower.

Pitkän ajan sääennuste lupaa talvelle normaalia lauhempaa säätä. Tällä olisi toteutuessaan sähkön hintakehitykseen mieluisa, hintaa laskeva vaikutus. Vaadittaisiin jotain yllättävää ja nopeaa muutosta joko polttoaineissa tai sääennusteissa, jotta hintatasot muuttuisivat voimakkaasti nykytilanteeseen nähden.

 

Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.

Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.

€/MWh: on sähkön hintayksikkö, jolla tukkumarkkinalla käydään kauppaa. Kuluttajamyynnissä käytetään sen kerrannaisyksikköä snt/kWh (10 €/MWh on 1 snt/kWh).

Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin (koko Nord Pool -alueen keskiarvohinnan) välinen ero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia

Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.