Lauha sää on pitänyt kotimaan spot-hinnan maltillisena
Katsaus sähkön hintojen kehitykseen
Poikkeuksellisen lämmin talvi on laskenut sähkön kulutusta kovimman lämmityskuorman puuttuessa. Samanaikaisesti pohjoismainen vesitase on ollut huippulukemissa. Tämä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan vesialtaissa on runsaasti vettä ja matalan sähkönkulutuksen myötä vedellä ei ole tarvinnut tuottaa niin paljoa sähköä, mikä taas on hidastanut vesialtaiden tyhjenemistä. Viron toisen siirtoyhteyden (Estlink 2 -merikaapelin) vaurion aikana on myös voitu huokaista helpotuksesta siinä, että Suomeen ei ole lämpimän talven takia ollut tarvetta siirtää runsaasti sähköä Baltian suunnasta - oma ja muu pohjoismainen tuotanto on riittänyt mainiosti. Vaurioituneen yhteyden poissaolo on itse asiassa painanut hintaa jopa hieman alaspäin, kun runsaan tuotannon tilanteissa ei ole voitu siirtää sähköä Viron suuntaan.
Alkuvuoden spot-hintatoteuma on ollut n. 7 snt/kWh, mitä voidaan pitää edullisena verrattuna aikaisempien vuosien talven hintatasoihin.
Kuukausitason kotimaan spot-keskihinnat 1.1.2024-18.2.2025 Data: SKM Syspower/Montel.
Futuurimarkkinoilla sääennusteet heiluttavat hintoja
Futuurihinnoissa näkyi laskua, kun lauhat sääennusteet alkoivat vuodenvaihteessa realisoitua. Tammikuun ajan futuurien hinnat pysyivät alhaisemmalla tasolla, mutta helmikuun puolenvälin kireät pakkassäät ovat nostaneet hintoja jälleen ylöspäin. Tulevien vuosien hintataso on kuitenkin jäänyt syksyn hintatasoa matalammaksi pitkien sääennusteiden yhä näyttäessä normaalia lämpimämpää säätä.
Spot-hintatoteumat sekä tulevaisuuden futuurihinnat viikkokeskiarvoina. Data: SKM Syspower.
Markkina hinnoittelee tällä hetkellä tulevaa kevättä ja kesää huomattavan matalalle tasolle pitkälti Estlink 2 -huoltoseisokin vuoksi, minkä pitäisi valmistua 1.8. mennessä. Syksystä eteenpäin on näkyvillä hyvin normaalia hintaennustetta: syyspuolella hinta vastaa kuluneen syksyn hintatasoa ja kevättalvella nähtäisiin kuluvan helmikuun hintatasoa.
Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.
Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.
€/MWh: on sähkön hintayksikkö, jolla tukkumarkkinalla käydään kauppaa. Kuluttajamyynnissä käytetään sen kerrannaisyksikköä snt/kWh (10 €/MWh on 1 snt/kWh).
Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin (koko Nord Pool -alueen keskiarvohinnan) välinen ero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia
Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.