Hyvän mielen koiruuksia
Maarit Haapasaarelle eläinten seura ja ihmisten hyvinvoinnin edistäminen ovat sydämen asioita. Hali-Koirat ovat liikuttaneet asiakkaita Turun seudulla jo yli vuosikymmenen ajan.
Kaarinalaisen omakotitalon pihalla on vilskettä, kun berninpaimenkoirat Pikku-Veikka, Paavo-Hermanni ja Viola-Orvokki tervehtivät vierailijoita. Erityisesti Paavo-Hermanni huolehtii siitä, ettei rapsutusten määrä jää alle päivittäisen vähimmäistavoitteen.
– Paavon elämäntehtävä on halata ja tulla halatuksi, sanoo jo yli 30 vuotta berninpaimenkoirien kanssa kodin jakanut Maarit Haapasaari.
Maarit oli kaksivuotias, kun perheeseen tuli ensimmäinen koira, collie. Nuorena hän vannoi hankkivansa kolme collieta, kun muuttaisi omilleen. Toisin kuitenkin kävi.
– Kun olin muuttanut omaan kotiini, sain välillä ystäväni berninpaimenkoiran hoitooni. Ihastuin rotuun heti. Sitten kuulin, että eräässä koirahoitolassa sellainen oli kotia vailla, ja heti seuraavana päivänä hain sen itselleni. Nykyään tapaan sanoa, että elämä ilman berniä on teeskentelyä, Maarit nauraa.
Vuonna 2011 koirista tuli Maaritille myös ammatti, kun hän perusti Hali-Koira-yrityksen. Se tarjoaa koira-avusteista työskentelyä, jossa koira on keskeinen osa hoitoprosessia. Maarit ja koirat vierailevat esimerkiksi vanhainkodeissa, lastenkodeissa tai kehitysvammaisten luona. Hän onkin koira-avusteisen työskentelyn pioneeri Suomessa.
– Ennen yrittäjäksi ryhtymistä kävin koirieni kanssa tottelevaisuuskokeissa ja näyttelyissä, ja pärjäsimmekin hyvin. En kuitenkaan ole lainkaan kilpailullinen ihminen, joten kaipasin jotain muuta. Sain tietää mahdollisuudesta tehdä koira-avusteista vapaaehtoistyötä, jonka parissa toiminkin melkein kymmenen vuotta. Sitten päätin, että alan tehdä tätä päätyökseni, Maarit kertoo.
Hän on myös kouluttautunut ratkaisukeskeiseksi eläinavusteiseksi valmentajaksi sekä eläintenkouluttajaksi. Uravalinta on ollut paitsi Maaritin myös koirien mieleen.
– Tykkään pukeutua työkeikalle aina turkoosiin. Kun eteisessä alan vetää tuttua väriä ylleni, koirat tietävät, että nyt mennään. Siitä alkaakin aina kauhea mekkala, Maarit sanoo.
Ihminen on koiralle täydellinen sellaisenaan
Maaritin ja koirien toimintakenttä on laaja. Suureen suosioon ovat nousseet Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n koordinoimat Kävelytreffit, joille koirien ja Maaritin kanssa osallistuu toisinaan jopa yli sata ikäihmistä.
– Teemme kävelyretkiä eri kulttuurikohteisiin lähialueilla. Tänä syksynä tutustumme esimerkiksi Nautelankosken museoon Liedossa ja historiallisiin taloihin Turun keskustassa. Toiminnan tarkoituksena on innostaa yksinäisiä ikäihmisiä ovesta ulos ja tapaamaan muita. Kävelytreffejä voi hyvällä syyllä luonnehtia ruohonjuuritason löytäväksi vanhustyöksi, Maarit kuvailee.
Kävelytreffeissä on mukana aina jokin tarinallinen elementti, ja opastetuilla kierroksilla kuullaan esimerkiksi tarinoita kohteen historiasta. Tarinankerronta on olennainen osa muutakin Maaritin ja koirien toimintaa.
– Erityisryhmille järjestämme tarinatuokioita, joissa ihminen pääsee ilmaisemaan itseään. Ensin päätämme aiheen, jota sitten yhdessä jatkamme tarinaksi. Saatamme esimerkiksi aloittaa miettimällä, millaisen rakkaustarinan koira kertoisi. Joskus on helpompaa mennä koiran nahkoihin ja ilmaista itseään sitä kautta. Monesti löydämmekin itsemme keskeltä syvällisiä keskusteluja, Maarit sanoo.
Moni nuorempi ihminen muistaa kirjastoista tai kouluista lukukoiratoiminnan, joka starttasi vuonna 2010 Maaritin, Kaarinan kaupungin koulutoimen, Kaarinan kaupunginkirjaston, Turun yliopiston psykologian oppiaineen sekä LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kaija Ikäheimon yhteistyönä. Lukukoiratoiminnassa lapset tai nuoret voivat kehittää ääneen lukemista koira seuranaan.
– Koirat ovat ennakkoluulottomia, ja ihminen on niille aina täydellinen sellaisenaan. Siinä missä toiselle ihmiselle voi olla hankala kertoa tarinaa, koira on mitä mainioin kuuntelija. Se ei arvostele eikä tuomitse, vaikka ilmaisussa olisikin haasteita, Maarit toteaa.
– Koira on myös verraton voiteluaine. Esimerkiksi Kävelytreffeillä koirien läsnäolo luo jo itsessään hyvää mieltä, minkä lisäksi ne auttavat rikkomaan jään ihmisten välillä.
“Ain laulain työtäs tee”
Maarit toteuttaa koira-avusteista ryhmäkuntoutusta eri hoitolaitoksissa vieraillessaan. Toisinaan mukana on myös musiikillinen elementti.
– Hali-Koiran HaitariHumppa on koira-avusteista ryhmäkuntoutusta haitarimusiikin tahtiin. Esiinnymme duona pitkän linjan muusikon Timo Heinosen kanssa. Duo Maarit & Timo sai aikoinaan alkunsa, kun pyysin Timon extempore mukaani hoitolaitosvierailulle. Esittämämme musiikin ohjenuora on, että mitä vanhempaa, sen parempaa, Maarit kertoo.
– Kehitysvammaisten kanssa puolestaan luomme tarinoita, joista on syntynyt lauluja jopa äänitteeksi asti.
Äänialaltaan Maarit on altto. Hän kertoo olleensa aina musikaalinen, mutta ammattimainen esiintyjän ura alkoi vasta duon perustamisen myötä. Palautteen perusteella esiintyminen myös kannattaa.
– Jotkut ovat sanoneet minulle, että ääneni menee tunteisiin. Sellaista palautetta on ihana kuulla, vaikka toki laulaisin muutenkin. Voisikin sanoa, että mottoni on “Ain laulain työtäs tee”.
Mahdottomiakin toiveita toteuttamassa
Ihmisistä huolehtiminen ja hyvinvoinnin edistäminen ovat aina olleet Maaritille tärkeitä asioita. Vammaisavustajakoulutuksen käynyt Maarit on toiminut läheisensä omaishoitajana 14 vuotta, ja ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän työskenteli pitkään yksityisenä perhepäivähoitajana. Samaan aikaan yrityksensä kanssa hän perusti yhdistyksen, Suomen Karva-Kaverit ry:n, joka kehittää ja organisoi eläinavusteista vapaaehtoistoimintaa. Yhdistystoiminnassa on mukana monia eri eläinlajeja pupuista hevosiin.
– Yhdistys mahdollistaa sellaisiakin asioita, jotka eivät tavallisesti olisi mahdollisia. Kerran toteutimme erään saattohoidossa olleen naisen viimeisen toiveen saada vielä kerran silittää hevosta. Toimme hevosen sisään hänen huoneeseensa, ja se oli koskettava hetki itsellenikin, Maarit muistelee.
Hän on nähnyt monta muutakin hetkeä, jolloin eläimen läsnäolo ilahduttaa ja elähdyttää.
– Olen ollut muistisairaan vanhuksen vierellä, joka ei ole puhunut vuosiin, mutta koiran läsnäolo sai hänet kertomaan muistoja omasta lemmikistään.
Maaritin koirista on tullut monille läheisiä. Siitä kertovat postiluukusta viikoittain tipahtelevat postikortit: milloin muistetaan Violan nimipäivää, milloin Paavon syntymäpäivää.
– Koiristani on tullut monille kävelytreffiläisille ystäviä. Olen koonnut vuosien varrella pari kirjaa, joihin olen kerännyt muistoja ja yhteiskuvia treffiläisten ja koirien tapaamisista. On kiva antaa niitä muistoksi asiakkaille.
Maailman parhaat työkaverit
Maaritilta ei energia lopu kesken. Mutta mistä se kumpuaa?
– Minä harrastan elämää! Kaikenlaisia ideoita sattuu vain välillä tulemaan mieleeni. Kun olin vielä yksityinen perhepäivähoitaja, kollegani olivat kauhuissaan aina, kun lähdin kesälomalle. He tiesivät, että sieltä se tulee takaisin taas pää täynnä suunnitelmia, Maarit hymyilee.
Koira-avusteisessa työskentelyssä Maarit ammentaa iloa siitä, kun saa viettää aikaa ihmisten kanssa ja tuottaa hyvää mieltä.
– Lisäksi minulla on maailman parhaat työkaverit!
Valoa elämään tuovat myös ystävät ja luonto. Auringonlaskun katselu mökillä Kustavissa on oiva vastalääke hektiselle arjelle. Tulevaisuuden suhteen Maaritin toiveet ovat simppeleitä.
– Toivon, että saisin elää terveenä ja nähdä maailmaa. Minulle olisi tärkeää, että Hali-Koira jatkaisi yrityksenä elämäänsä senkin jälkeen, kun jään eläkkeelle. Kysyntää sille nimittäin aivan varmasti on jatkossakin.
Maarit energiankäyttäjänä
+ Pidän huonelämpötilan matalana.
+ Ajoitan kodinkoneiden käytön edullisille tunneille.
+ Pesen vain täysiä koneellisia pyykkiä ja astioita.
- Voisin muistaa sammuttaa huoneista valot aina poistuessani.
- Pidän vähän liian paljon pitkistä, lämpimistä suihkuista.
Tunnetko ihmisen, joka levittää energiaa ja iloa lähiympäristöönsä?
Ilmianna meille Valopilkku, sinä tai joku muu. Kerrothan ehdotuksessasi myös taustatietoa ehdokkaastasi: mitä hän tekee työkseen, harrastukset ja erityiset kiinnostuksen kohteet. Lehteen haastateltavaksi valittu valopilkku pääsee meikkaajan ja kampaajan käsittelyyn. Hänet stailataan lehteä varten ja hän saa omaan käyttöönsä valokuvia.Ehdotuksia voi lähettää osoitteessa valopilkku.fi tai Turku Energia / Valopilkku, PL 106, 20521 TURKU.
Teksti: Juho Heikkinen Kuvat: Mikael Soininen Meikki ja hiukset: Alisa Oksanen