Varautuminen on yhteispeliä
Tänään 7.2. vietetään Valtakunnallista varautumispäivää. Olemme saaneet viime vuosina kuulla ja lukea monesta lähteestä Suomen olevan varautumisen suurvalta, eikä tämä puhe ole missään määrin perusteetonta. Myös sähköverkkoyhtiöt ovat oikeastaan aina olleet myös varautumisorganisaatioita. Varautuminen arjen häiriötilanteisiin on ollut mukana työssämme aina. Monet muistavat edelleen vuoden 2011 Tapani-myrskyn aiheuttamat laajat sähkökatkot ja monet muut myrskyt ennen sitä ja sen jälkeen. Ilmastollisten häiriötilanteiden rinnalle 2020-luvun alusta on ikävä kyllä noussut paljon myös uusia poikkeustilanteita ja uhkia.
2020-luku alkoi globaalin Covid19-pandemian iskiessä päivittäiseen arkeemme. Monissa työpaikoissa arki muuttui hetkessä ja niin myös meillä Turku Energia Sähköverkoissa. Olimme varautumissuunnittelussamme varautuneet myös pandemioihin. Toimimme tilanteessa suunnitelman mukaisesti ja siirryimme yhdessä yössä lähes täydelliseen etätyöhön. Työmme jatkui keskeytyksettä ja palvelimme asiakkaitamme myös korona-ajan emmekä joutuneet sotkemaan jo monen muutoin pandemiasta järkkynyttä arkea enää sähkönjakelun häiriöillä. Covid19-pandemia aiheutti kuitenkin isoja vaikutuksia maailmankauppaan ja monien kriittisten sähköverkon komponenttien ja laitteiden saatavuus huononi ja hinta nousi nopeasti. Nämä vaikutukset näkyivät myös meillä.
Koronasta päästyämme oli vuorossa Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan 24.2.2022 alkaen. Samalla varautumisympäristö muuttui myös energia-alalla peruuttamattomasti. Euroopan energiariippuvuus Venäjästä oli päästetty liian suureksi ja monille isoille maille näiden yhteyksien katkominen on ollut kivuliasta. Energiamarkkinat ovat kansainvälisiä, ja vakiintuneen markkinatilanteen järkkyminen aiheutti myös Suomessa huolta sähkön hinnasta ja riittävyydestä. Sähköpulaan ei pahimpana energiakriisitalvena 2022–23 kuitenkaan onneksi jouduttu, mutta täysin tämä riski ei ole tänä päivänäkään poistunut. Sähköverkkoyhtiöt, me mukaan lukien, ovat varautuneet mahdolliseen sähköpulaan omalta osaltaan tarkastamalla ja päivittämällä vanhoja suunnitelmia mahdollisten kiertävien sähkökatkojen toteuttamiseksi.
Yhteiskunta on muuttunut vuosikymmenien aikana entistä riippuvaisemmaksi sähkön- ja lämmönjakelusta ja Ukrainan tilanteesta voimme nähdä, miten vaikeaa on energiainfran kattava suojaaminen sotatoimilta. Jatkuvana tehtävänämme onkin varautua myös laajoihin, koko sähköjärjestelmää koskeviin häiriötilanteisiin. Olemme varautumissuunnittelussamme valmistautuneet turvaamaan oman toimintamme jatkuvuuden kaikissa poikkeustilanteissa.
Varautuminen on yhteispeliä ja viime kädessä jokainen on vastuussa omasta varautumisestaan. Energiayhtiöt ja viranomaiset tekevät oman osansa, mutta on tärkeää, että myös jokainen meistä huolehtii omasta varautumisestaan pärjätäkseen poikkeustilanteen yli. Varautumispäivän 7.2. kantavana ajatuksena on, että jokaisessa kodissa on mahdollisuus selvitä 72 tuntia ilman ulkopuolista apua. Tästä näkökulmasta kannattaa siis miettiä kaikki perustarpeet, mitä kotona tarvitset; lämpö, ruoka, vesi, valo, lääkkeet. Yhteensä nämä muodostavat kotivaran. Miten pysyt lämpimänä, kun sähköä tai lämpöä ei tule? Onko kotona ruokaa, joka säilyy? Onko sitä mahdollista tai tarpeen kypsentää? Onko vettä, taskulamppuja, pattereita, vara-akkuja? Kodin varautumiseen kuuluu myös viestivälineet. Viranomaisviestintää ja ohjeistusta välitetään poikkeustilanteissa radiolla Ylen taajuuksilla. Pitkäkestoisessa sähkökatkotilanteessa on patteriradio siis välttämätön. Matkapuhelinverkko tai muutkaan tietoliikenneverkot eivät toimi ilman sähköä.
Olemme joutuneet 2020-luvulla monella tavalla aivan uusien ja arvaamattomien haasteiden eteen. Kuitenkin monet vanhat varautumisen kulmakivet pätevät edelleen. Koko yhteiskunnan varautumisen kannalta kotitaloudet ovat se perusta, jota ilman varautumisen rakenne murtuu omaan mahdottomuuteensa. Siksi kannustan jokaista tarkistamaan oma kotivaransa ja miettimään kotona, miten itse, ja miten omat lähiomaiset selviävät 72 tuntia ilman ulkopuolista apua.
Olemme Turku Energia Sähköverkoissa saavuttaneet normaalioloissa hyvän tason toimitusvarmuudessa, ja viime vuonna rikoimme jälleen ennätyksiä keskimääräisessä keskeytysajassa sen ollessa noin kuusi minuuttia asiakasta kohden. Siitä on hyvä jatkaa.
Huolehdithan sinäkin oman varautumisesi kuntoon.
Juho Uurasjärvi
Kirjoittaja työskentelee käyttöpäällikkönä Turku Energia Sähköverkoissa.
P.S. Tutustu myös edelliseen Juhon blogikirjoitukseen, jossa hän avaa Turku Energia Sähköverkkojen varautumista päivittäisiin sähköverkon vikatilanteisiin ja miten sähkönjakelun toimitusvarmuus on TESVin päivittäisessä arjessa tekemisen ohjenuorana.