Kuluttaja uudenlaisten sähkösopimusten viidakossa

Kahden viime vuoden aikana sähkömarkkinoilla on koettu mullistuksia, jotka ovat tuoneet sekä alan toimijoille että tavallisille kuluttajille uusia haasteita. Lyhyt oppimäärä sähkömarkkinoiden toiminnasta ja hinnanmuodostumisesta lienee nyt jo kaikille tuttu, sillä kokonaisuutta puidaan lähes päivittäin lehtien sivuilla ja erilaisissa someryhmissä.  

Kärjistäen voidaan todeta, että paukkupakkasilla keskustelun aiheeksi nousevat sähkön riittävyys ja hintapiikit erittäin kylmien jaksojen aikana. Tuulisina ajanjaksoina taas riemua tuo uusiutuvan energian runsas tuotantomäärä, ja siitä johtuvat alhaiset, joskus jopa negatiiviset, sähkön tuntihinnat.  

Vaihtelu sähkön hintatasossa on tullut jäädäkseen 

Erityyppisten sähkösopimusten kysyntä elää nykyisin mitä enenevässä määrin sähkön tuntihinnan mukaan. Sähkön tuntihinta on halpa, kun esimerkiksi tuulee tai sataa paljon eli tarjolla on runsaasti uusiutuvaa energiaa. Silloin edullinen pörssisähkö kiinnostaa ja sitä myös kulutetaan surutta. Toisaalta taas yllättävät sähkön tuotantolaitosten vikaantumiset tai maiden välisten sähkön siirtoyhteyksien katkot saavat tuntihinnan nousemaan nopeasti. Tässä tilanteessa määräaikaisten sähkösopimusten kysyntä nousee. Sähkön hinta pysyttelee yleensä korkealla myös kovan pakkaskauden aikana eli silloin, kun lämmitykseen kulutetaan enemmän energiaa.  

Kesäkautta kohti mentäessä sähkön markkinahintataso on perinteisesti laskeva, sillä lämmitykseen ei kulu energiaa ja kokonaiskysyntä on vähäisempää. Maailmanmarkkinatilanteen yllätykset voivat toisaalta nostaa sähkön tuntihinnan taivaisiin minä vuodenaikana tahansa. Suomen hintataso on myös aikaisempaa enemmän alttiina Keski-Euroopan hintatasojen vaihteluille lisääntyneiden siirtoyhteyksien myötä. Toki, yhteiskunnan sähköistymisen kasvu, kuten esimerkiksi sähköautoilun lisääntyminen, lisää osaltaan sähkön tasaista ympärivuotista kysyntää. 

Kulutuksen ajoittamisella pienempi sähkölasku 

Sähkösopimus voi perustua täysin sähkön pörssihintaan eli pohjoismaisen Nord Pool -sähköpörssin spot-hintaan. Näin tekee esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleva Louna Tunti -sähkösopimus, joka seuraa sähkön pörssihintaa tunneittain. Sähkölaskun loppusumma saadaan, kun jokaisen tunnin kulutusmäärä kerrotaan kyseisen tunnin hinnalla, lasketaan ne yhteen ja lisätään summaan vielä välityspalkkio 0,38 snt/kWh sekä kuukausittainen perusmaksu 3,99 €/kk.  

Laskun loppusumma riippuu siis täysin sähkön pörssihinnan tasosta ja omasta tuntikohtaisesta kulutuksesta. Ajoittamalla kulutusta suoraan edullisimmille tunneille, eli useimmiten yöaikaan, voi saada merkittävääkin säästöä sähkölaskuun. Toisaalta korkean hinnan tunnit kasvattavat sähkölaskua joskus rajusti, kuten tapahtui tammikuussa tänä vuonna. Louna Tunti -sopimuksesta voi toki aina myös siirtyä 14 vuorokauden irtisanomisajalla toisen tyyppiseen sähkösopimukseen.  

Pörssisähköä pidetään tällä hetkellä ympäristöystävällisenä valintana juuri siitä syystä, että sen käyttäjien kulutus joustaa kalliiden tuntihintojen aikana, kun sähköstä on pulaa. Näin ollen sähkön tuotannossa ei tarvita niin paljon kalliita fossiilisen polttoaineen voimaloita vastaamaan kysyntäpiikkejä. Kannattaa myös pitää mielessä se, että muutamista huippuhintaisista ajankohdista huolimatta vuoden 2023 pörssisähkön keskihinta oli 7,02 snt/kWh eli hyvin edullinen määräaikaisten sopimusten hintatasoon verrattuna. 

On myös sopimuksia, jotka perustuvat osin kiinteään hintaan ja osin pörssisähköön. Louna Nero -sähkösopimus toimii juuri näin. Määräaikaisessa Louna Nero-sopimuksessa puolet jokaisen tunnin sähkön kulutuksesta laskutetaan kiinteällä hinnalla ja puolet spot-hinnalla. Kiinteä hinta turvaa hintatasoa joka tunti ja pörssisähkö antaa myös mahdollisuuden säästää sähkölaskussa jokaisena edullisena tuntina. Laskun tuntikohtainen lasketaan samalla periaatteella kuin Louna Tunti -sopimuksessakin, mutta joka tunnista on siis puolet kiinteän hintaista. Laskun loppusummaan lisätään vielä välityspalkkio 0,49 snt/kWh sekä perusmaksu 4,90 €/kk. Käytännössä kuluttajan riski sähkön hintatason rajun nousun suhteen on Louna Nero -sopimuksen kanssa pienempi kuin pelkässä pörssisähkössä. Häneltä ei myöskään vaadita mitään erillisiä toimenpiteitä kiinteähintaisen osan suhteen, vaan sen hinta pysyy samana koko sopimuskauden. 

Tutustu huolellisesti sopimuksen sisältöön ja toimitusehtoihin 

Markkinoilta löytyy myös erityisesti energiakriisin myötä syntynyt niin sanottu kulutusvaikutteisten sähkösopimusten valikoima, joiden toimintamalli on vielä monelle kuluttajille vieras ja vaihtelee eri sähkönmyyjien välillä. Käytännössä näillä sopimuksilla on yleensä ilmoitettuna kiinteähintainen perusosa, joka turvaa hinnan lähtötason. Sen päälle huomioidaan vielä joko positiivinen tai negatiivinen kulutusvaikutus. Kulutusvaikutuksen määrään vaikuttaa se, mihin aikaan vuorokaudesta ja vuodenajasta käyttää isomman osan sähköstä. Se on siis eräänlainen sähkön markkinahintatasoon perustuva ruuhkamaksu, joka nostaa sähkölaskun loppuhintaa, jos sähköä käyttää eniten silloin, kun pörssisähkö on kallista. Hinta luonnollisesti laskee, jos sähköä käyttää eniten pörssisähkön halvempina aikoina.  

Eniten paneutumista ja intohimoa sähkön tuntihinnan seurantaan vaativa sähkösopimustyyppi on kulutusvaikutteinen, osissa kiinnitettävä sähkösopimus, joka myös perustuu sähkön pörssihintaan. Hintakiinnitys tarkoittaa sitä, että asiakas sopii myyjän kanssa sähkösopimukselleen kiinteän hintatason haluamalleen ajanjaksolle, esimerkiksi yhdeksi tai useammaksi talvikuukaudeksi. Näin hän välttää kyseisen ajankohdan pörssihinnan vaihtelut eli turvaa oman sopimuksensa hintatason. Sopimus muuttuu tällöin määräaikaiseksi hintakiinnitysjakson loppuun saakka. Lopulliseen hintatasoon vaikuttaa yleensä vielä kiinnitysjakson ajalle tuleva kulutusvaikutus, joka joko lisää tai laskee snt/kWh-hintaa.  

Kulutuksen ajoittaminen tavaksi 

Sähkön tuntihintaa seuraavat sähkösopimukset sopivat parhaiten niille kuluttajille, jotka haluavat maksaa sähköstä sen todellisen markkinahinnan ja jotka ovat valmiita seuraamaan ja sopeuttamaan omaa sähkönkulutustaan hintavaihteluiden mukaan.  Kuten sanottu, eri toimijoilla on erilaisia sopimuksia ja sopimusehtoja, joihin kannattaa tarkasti tutustua ennen sopimuksen solmimista – varsinkin jos niiden määräaika on kovin pitkä.  

Jos tätä tekstiä lukiessa kuitenkin kihosi jo tuskahiki pintaan, on hyvä muistaa, että voit edelleen valita itsellesi myös kiinteähintaisen, määräaikaisen sähkösopimuksen ja unohtaa sähköhuolet toistaiseksi. Kannustan kaikkia kuitenkin oman sähkönkulutuksen ajoittamiseen sopimustyypistä huolimatta. Se on pieni, vastuullinen teko, josta hyötyy isosti koko sähköjärjestelmä ja sähköä riittää kaikille koko Suomen maassa paukkupakkasillakin. 

Anne-Mari Niemelä 
Kuluttajamyynnin päällikkö 
Turku Energia Energiaratkaisut